Yksi tulevien blogitekstien aihepiireistä on lihakset, niiden anatomia, toiminta sekä kireyksiin liittyvät toimintahäiriöt ja niiden (oma)hoito. Ensimmäinen käsiteltävä lihas on hierojan työssä se todennäköisesti eniten työstettävä eli epäkäslihas (lat. musculus trapezius). Epäkäslihaksena ajatellaan monesti vain hartialla olevaa, olkapään ja kaulan välistä aluetta, mutta on huomattava, että epäkäs on huomattavasti suurempi lihas ulottuen rintarangan alaosasta aina kallonpohjaan asti (kuva 1).
Kuva 1. Epäkäslihas
Jokaisella lihaksella on oma lähtöpisteensä (origo), kiinnittymiskohtansa (insertio), toiminto (funktio) ja hermotus (innervatio). Nämä kertovat ammattilaisille enemmän, mutta koitan avata termejä niin, että ne olisi muidenkin helpompi ymmärtää. Origo ja insertio kertovat, miten lihas kulkee. Kun lihasta jännitetään, insertio liikkuu origoa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että origo pysyy aina paikallaan, koskien siis tietyn lihaksen tiettyä funktiota. Origot ja insertiot ovat käytännössä aina tiettyjä kohtia luussa. Epäkäslihaksen kohdalla on hyvä huomata, että lihas jakautuu kolmeen osaan (laskeva osa, poikittainen osa ja nouseva osa), joista kullakin on omat origo, insertio ja funktio, mutta ne kuitenkin ovat samaa lihasta. Epäkkään kohdalla nämä “tunnusmerkit” ovat:
Lähtökohdat (origot):
Laskeva osa: takaraivon luu, C1-C7 kaularangan nikamien okahaarakkeet
Poikittainen osa: C7-Th3 kaularangan alimman nikaman okahaarakkeesta rintarangan kolmannen nikaman okahaarakkeeseen
Nouseva osa: Th4-Th12 rintarangan neljännen nikaman okahaarakkeesta rintarangan alimman nikaman okahaarakkeeseen
Kiinnityskohdat (insertiot):
Laskeva osa: solisluun lateraaliosa (kauempana rangasta oleva osa)
Poikittainen osa: olkalisäke
Nouseva osa: lapaluun harju
Toiminnot (funktiot):
Laskeva osa: lapaluun/hartian kohottaminen
Poikittainen osa: lapojen vetäminen yhteen
Nouseva osa: lapaluun/hartian alasveto
Laskeva ja nouseva osa yhdessä kiertävät lapaa esim. kättä nostettaessa pään yläpuolelle
Hermotus (innervatio):
nervus accessorius (lisähermo, yksi aivohermoista)
Koska kyseessä on iso lihas, epäkkääseen voi tulla kiputiloja useampaan kohtaan. Yleeensä epäkkään laskevan osan lihassyyt kipeytyvät ja tuottavat joko hetkellistä tai pitkäkestoisempaa kipua. Kivun lisäksi oireita monesti ovat myös kireys ko. osassa lihasta. Oireiden syy monesti on työperäinen, kun toimitaan samassa asennossa pitkiä aikoja. Positiivinen huomio on, että pelkän tietokonetyön suhde epäkkään kipuihin on vielä epäselvä, vaikka siinäkin asento pysyy samana pitkiä aikoja. Pelkän työn lisäksi psykososiaaliset tekijät ovat osallisena epäkkään yläosan kivun synnyssä. Mielenkiintoinen seikka on myös naisten suurempi riski sairastua niskakipuun miehiä herkemmin, joskin heidän työnkuvansa altistaa epäkäskivun syntyyn.
Kuten muissa selän ongelmissa, hoitona helpoin on alueen järkevä vahvistaminen tai liikkeen lisääminen. On lisäksi huomattu, että ei ole väliä, millaista lihasten aktivointi on (voima-, lihaskestävyys- tai koordinaatioharjoittelu), niin kivun on huomattu vähenevän. Hyviä liikkeitä epäkkään vahvistamiseen ovat mm. hartioiden nosto (epäkkään laskevalle osalle, hyvä variaatio tästä: https://youtu.be/4D6_sK6hxLQ?t=113) ja soutu (keskiosalle: https://www.youtube.com/watch?v=MwhbqWPHMRs). Epäkäs on siitä mukava lihas treenata, koska se toimii monessa liikkeessä avustavana lihaksena ja saa harjoitusta kuin vahingossa. Vahvistamisen lisäksi epäkästä on hyvä venyttää, esim. kallistamalla päätä olkapäätä kohti samalla painaen venytettävän puolen hartiaa alas. Monesti näkee venytettäessä, että painetaan/vedetään päätä kädellä, mutta se tuo rasitusta kaularangalle, joten hartian painaminen on parempi variaatio.
Hieronnan suhteen epäkäs on melko helppo hieroa, koska se on pinnallinen lihas ja hyvin esillä. Omasta, joskin melko lyhyestä kokemuksesta olen huomannut, että lavan sisäreunassa on monesti melko arka ja selkeästi tunnettavissa oleva “patti”. Tämä on todennäköisesti epäkkään triggerpiste (kuva 2.) Triggerpisteet ovat arkoja ja aktiivisena melko helposti tunnettavissa olevia kohtia lihaksessa, aiheuttaen kipua ja kireyttä. Monesti tiettyjä triggerpisteitä avaamalla koko lihas rentoutuu. Epäkkään kohdalla juuri tuo keskimmäinen triggerpiste on monilla aktiivisessa tilassa ja suht arka. Usein keskityn ko. kohtaan huolella koittaen saada sitä löysäämään. Pitää kuitenkin muistaa, että myös epäkkään ylemmät ja alemmat triggerpisteet ovat niin ikään aktiivisia, jos keskimmäisetkin ovat. Epäkästä hierottaessa tulee näin ollen keskittyä koko lihakseen. Myös passiiviset venytykset käsittelyn yhteydessä ovat hyviä apukeinoja.
Kuva 2. Epäkkään triggerpisteet
Epäkäs on yläselän isoimpia lihaksia ja se ulottuu kallonpohjasta rintarangan alaosaan ja vaakaasossa olkapäästä rankaan asti. Epäkäs toimii vähintään apulihaksena monessa yläselän liikettä vaativissa toimissa ja siihen muodostuu staattisten asentojen myötä kireyttä ja kipua. Hyviä hoitokeinoja ovat ennen kaikkea yläselän liikkuvuuden ja voiman lisääminen.Hieronta on hyvä apu yläselän ja epäkkään liikkuvuuden takaamisessa, koska se joutuu kovalle rasitukselle pävittäisissä toimissa.
Lähteet
Andersen, L. L., Kjaer, M., SØgaard, K., Hansen, L., Kryger, A. I., & Sjögaard, G. (2008). Effect of two contrasting types of physical exercise on chronic neck muscle pain. Arthritis Care & Research: Official Journal of the American College of Rheumatology, 59(1), 84-91.
Burton, A. K. (1997). Back injury and work loss: biomechanical and psychosocial influences. Spine, 22(21), 2575-2580.
De Meulemeester, K., Calders, P., De Pauw, R., Grymonpon, I., Govaerts, A., & Cagnie, B. (2017). Morphological and physiological differences in the upper trapezius muscle in patients with work-related trapezius myalgia compared to healthy controls: A systematic review. Musculoskeletal Science and Practice, 29, 43-51.
Larsson, B., Søgaard, K., & Rosendal, L. (2007). Work related neck–shoulder pain: a review on magnitude, risk factors, biochemical characteristics, clinical picture and preventive interventions. Best Practice & Research Clinical Rheumatology, 21(3), 447-463.
Niel-Asher S (2014). The concise book of trigger points – a professional and self-help manual. 3. painos.
Wærsted, M., Hanvold, T. N., & Veiersted, K. B. (2010). Computer work and musculoskeletal disorders of the neck and upper extremity: a systematic review. BMC musculoskeletal disorders, 11(1), 79.
Waling, K., Sundelin, G., Ahlgren, C., & Järvholm, B. (2000). Perceived pain before and after three exercise programs–a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain, 85(1-2), 201-207.