Kirjoitan sivulle säännöllisen epäsäännöllisesti blogia, jossa käsittelen erilaisia aiheita. Osa, kuten tämäkin, käsittelee asentovirheitä ja niistä aiheutuvia ongelmia. Muita mahdollisia aiheita on jonkin tietyn lihaksen tai lihasryhmän anatomia ja toiminta (sekä ongelmat), hieronnan fysiologisia vaikutuksia, jonkin lajin pilkkominen hieronnan kannalta järkeviin osiin tai jokin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva. Toiveita aiheista saa myös esittää.

Ensimmäinen blogiteksti käsittelee melko yleistä tilaa, mitä asiakkaiden kohdalla on tullut vastaan. Notkoseläksi kutsutaan tilannetta, jossa alaselän notko on korostunut (kuva 1). Tällöin ulospäin näyttää, että pakarat ovat työntyneet taakse. Korostettakoon kuitenkin, että alaselässä kuuluu olla tietyn asteista notkoa eli lordoosia luonnostaan, mutta tässä kirjoituksessa puhun alaselän liiallisesta notkosta.

Kuva 1. Vasemmalla ns. normaali asento, oikealla lantio on kääntynyt eteen.

Liiallinen notkoselkä aiheutuu, kun suoliluun etuyläkärjet ovat alempana kuin takayläkärjet (kuva 2) seisonta-asennossa. Näiden kuuluisi normaaliasennossa olla vaakasuunnassa tarkasteltuna samassa tasossa. Kun lonkkaluun etuosa kallistuu alas, takaosa nousee ylös työntäen pakaroita taaksepäin ja korostaen alaselän notkoa. Tällöin puhutaan lantion liiallisesta kallistumisesta (eteen) eli anteriorisesta tiltistä (anterior pelvic tilt). Liiallinen lordoosi altistaa alaselän vaivoille lannerangan ja SI-nivelen (ristiluun ja suoliluun välissä oleva nivel) aiheutuvan liiallisen paineen vuoksi.

Kuva 2. Vaakaviiva osoittaa vaakatason ja vinoviiva etu- ja takayläkeärjen kulman.

Useasti esitetään, että lantion kallistuminen johtuu lonkan koukistajien, vatsalihasten, pakaralihasten tai takareisien heikkoudesta ja/tai kireydestä. On kuitenkin muistettava, että notkoselkä on normaali anatomian muoto. Tutkimuksissa on huomattu, että vaikka ihmisiltä on löydetty eriasteista kallistumista, eikä heillä ole ollut alaselkäkipuja. Lisäksi lantiota ympäröivien lihasten lihasvoiman ja lantion asennon välillä. Tämä saattaa johtua siitä, että lantion asento muuttuu liikunnan aikana, teit sitten kyykkyjä tai kävelyä.

Tarkkaa tietoa ei tutkijoillakaan ole, mistä lantion kippaus johtuu, mutta paras arvio on erilainen lonkkaluun muoto ihmisten välillä. Kuitenkin alaselän liiallinen notko saattaa aiheuttaa alaselkävaivoja ja niitä on hyvä ennaltaehkäistä. Mikäli notkoa on paljon, painojen kanssa tehtävissä liikkeissä (esim. kyykky tai maastaveto) selän yliojennusta kannattaa välttää, jotta turhaa rasitusta alaselälle ei tulisi. Lisäksi lantion alueen liikkuvuudesta ja voimasta on pidettävä huolta, mutta tämä koskee oikeastaan ketä tahansa.

Eri lajit ovat myös edesauttamassa tietynlaisen ryhdin muodostumista. Notkoselkää näkee monesti esimerkiksi jääkiekkoilijoilla, koska luisteluasennossa ollaan lonkat koukistettuna, altistaen lonkankoukistajien (musculus iliopsoas  ja rectus femoris) kiristymistä ja mahdollisesti lantion asennon kallistumista eteenpäin. Lisäksi kiekkoilijoiden pakaralihakset ovat hyvin vahvat ja tavallaan luovat illuusion notkoselästä, vaikka lantion asento olisi normaali.

Mikäli alaselkävaivoja esiintyy ja on kuvitellut sen johtuvat lantion kippaamisesta, kannattaa tarkkailla perusasentoaan. Vaikka lantion kallistumista on monilla ihmisillä, ellei kaikilla, se ei suoraan siis ole alaselkävaivojen syy. Kuitenkin samat tekijät, joiden on kuviteltu johtavan lantion kallistumiseen, ovat myös monien alaselkävaivojen syy. Edellisessä kappaleessa todettu lantion alueen liikkuvuus ja voima ovat avaintekijät alaselkävaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Lantion alueen liikkuvuudella ja voimalla tarkoitan lonkan koukistajien (mukaan lukien etureisi) ja takareisien liikkuvuus, pakaroiden voimatasot ja tuki sekä keskivartalon lihasvoima. PItää kuitenkin muistaa, että alaselkävaivojen syy voi olla joku muukin.

Lähteet

Cutrufello, P. T., Gadomski, S. J., & Ratamess, N. A. (2017). An Evaluation of Agonist: Antagonist Strength Ratios and Posture Among Powerlifters. The Journal of Strength & Conditioning Research, 31(2), 298-304.

Day, J. W., Smidt, G. L., & Lehmann, T. (1984). Effect of pelvic tilt on standing posture. Physical Therapy, 64(4), 510-516.

Herrington L. (2011). Assesment of the degree of pelvic tilt within a normal asymptomatic population. Manual Therapy 16(6): 646-648.

Levine D. & Whittle M. W. (1996). The effects of pelvic movement on lumbar lordosis in the standing position. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy 24(3): 130-135.

Preece, S. J., Willan, P., Nester, C. J., Graham-Smith, P., Herrington, L., & Bowker, P. (2008). Variation in pelvic morphology may prevent the identification of anterior pelvic tilt. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 16(2), 113-117.

Youdas J. W., Garrett T. R., Egan K. S. & Therneau T. M. (2000). Lumbar lordosis and pelvic inclination in adults with chronic low back pain. Physical Therapy 80(3): 261-275

Youdas, J. W., Garrett, T. R., Harmsen, S., Suman, V. J., & Carey, J. R. (1996). Lumbar lordosis and pelvic inclination of asymptomatic adults. Physical therapy, 76(10), 1066-1081.